Blogi: 4 kriittisyysluokittelun suurinta hyötyä käytännön kunnossapidossa

Teollisuudessa voimme törmätä tilanteeseen, jossa laitteille on kyllä tehty A/B/C-kriittisyysluokittelu, mutta sen tuloksia ei hyödynnetä systemaattisesti käytännön kunnossapitotoiminnassa.

Mitä hyötyä kriittisyysluokittelu tuo, ja kuinka se auttaa ohjaamaan päivittäistä kunnossapitoa tehokkaasti? Kuinka voit hyödyntää laitteiden kriittisyysluokkia käytännössä?

1. Pystyt priorisoimaan huoltotyöt ja resursoinnin

Rajalliset resurssit + suuri työkuorma = kiire. Kiireessä kriittisyysluokittelusta on iso hyöty, sillä näet työkuormasta heti kriittisimmät laitteet ja kunnossapitotyöt ja voit kohdentaa resurssit ensisijaisesti niihin. Tuotannon ja turvallisuuden kannalta kriittisimmät laitteet huolletaan / korjataan mahdollisimman nopeasti, vähemmän kriittiset myöhemmin.

2. Määrität oikeat ennakoivat toimenpiteet

Kriittisyyksiä luokitellessa käydään läpi laitteiden vikaantumisen aiheuttajat ja vikojen seuraukset tuotannolle ja turvallisuudelle. Ennakkohuoltotoimenpiteet osataan kohdistaa kriittisimmille laitteille välttäen yli- tai alihuoltoa. Osaat valita oikeat huoltotoimenpiteet ja huoltovälit vikojen ehkäisemiseksi.

Kunnonvalvontakohteiden valinnassa ja kriittisten signaalien tunnistamisessa kriittisyysluokittelusta on suuri apu. Esimerkiksi suuren laakerin äkillinen vikaantuminen voi aiheuttaa kuukausien odottamattoman seisokin varaosan pitkän toimitusajan vuoksi. Tällaisen osan kunnonvalvonta on tärkeää, jotta saat ajoissa tiedon alkavasta vikaantumisesta ja aikaa toimia ennen kuin laite vikaantuu.

3. Optimoit varaosavarastot

Kun tunnistat tärkeimmät vikaantuvat laitteet, tunnistat myös niiden komponentit ja varaosien toimitusajat. Kriittisimpien varaosien tunnistaminen on tärkeää, jotta tiedät, minkä osien tulisi löytyä varaosavarastosta ja voit varmistaa varaosien saatavuuden.

4. Tunnistat muut vaadittavat toimenpiteet

Kriittisyysluokittelu tunnistaa prosessin pullonkaulat ja turvallisuusriskit. Saat samalla arvokasta tietoa investointi- ja modernisointitarpeista ja tarvittavista uudelleensuunnittelukohteista. Tuloksista huomaat myös, onko kunnossapidon tai tuotannon toimintatavoissa kehitettävää, jotta laitteen luotettavuus ja käytettävyys saataisiin nousuun.

Tyypilliset kompastuskivet liittyvät toteutukseen ja käytäntöön vientiin

Suurimmat kriittisyysluokittelun kompastuskivet liittyvät sen toteutukseen ja käytäntöön vientiin. Esimerkiksi alkuperäinen RCM-metodi (Reliability-centered Maintenance) on useissa tapauksissa liian raskas ja aikaa vievä prosessi, jonka takia myös käytäntöön vienti voi jäädä vaiheeseen. On myös tapauksia, joissa on tehty kattava vikavaikutusanalyysi, mutta tuloksena ei ole saatu konkreettisia laitteiden kriittisyysluokkia, vaan on vain pystytty esittämään kehityskohteita.

Tärkeintä kriittisyysluokittelussa on, että kriittisyysanalyysin tuloksena saadaan selkeä ja perusteltu laitteiden kriittisyyksien jaottelu, jonka tulokset viedään käytäntöön.


Maintpartner hallitsee kriittisyysluokittelut

Käytämme kriittisyysluokittelun teossa kehittämäämme vikavaikutusanalyysiin (FMEA, Failure Mode and Effects Analysis) perustuvaa simulointityökalua. Keräämme lähtötiedot prosessiasiantuntijoita, vikahistoriasta ja prosessikaavioista, joiden perusteella tunnistamme laitteiden yleisimmät ja pahimmat viat vaikutuksineen.

Laitteiden kriittisyys muodostuu annetuilla lähtötiedoilla eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta:

  1. Laitteen käytettävyys (kuinka suuren osan ajasta laite on käytettävissä)
  2. Laitteen luotettavuus (onko laite vikaherkkä, keskimääräinen vikaantumisväli)
  3. Aiheuttaako laite tuotannonmenetyskustannuksia vikaantuessaan?
  4. Korjauskustannukset (korjausaika + varaosan odotusaika)
  5. Varaosan hinta
  6. Aiheuttaako laite ympäristöriskin vikaantuessaan?
  7. Aiheuttaako henkilöturvallisuusriskin vikaantuessaan?

Laskennan tuloksena määriteltävistä kriittisyyksistä noin viidennes on A-laitteita. Esitämme kriittisyydet ja kunkin kategorian tulokset taulukoina ja grafiikoina. Pystymme myös hienosäätämään kategorioiden painoarvoja asiakkaan haluamilla arvoilla.

Krittisyysluokittelu blogi simulaatiokuva 2019 05

Tarjoamme myös nopeaa, täysin tehtaan vikahistoriaan perustuvaa kriittisyysluokittelua, jonka avulla kriittisyydet saadaan päivitettyä kunnossapitojärjestelmän dataan pohjautuen.

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!

Juho Tuomisalo, kehitysinsinööri, Tuottavuus- ja digiratkaisut
puh. 040 124 2899, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Blogi: 3 hyötyä kunnossapitojärjestelmän oikeasta laitehierarkiasta ja kuinka sen rakennat

Tuntuuko siltä, että nykyinen laitehierarkianne ei tue kunnossapidon toimintaa riittävästi? Onko laitteita vaikea löytää hierarkiasta? Vai puuttuuko hierarkia kokonaan? Listaan kolme suurinta hyötyä, jotka voit saavuttaa riittävän laitehierarkian avulla. Lisäksi annan vinkkejä päivittäistä toimintaa tukevan hierarkian rakentamiseen.

1. Helpottaa kunnossapitojärjestelmän käyttöä ja töiden kohdistamista

Oikein rakennettu laitehierarkia on jokapäiväisen tekemisen tuki: löydät kaikki tarvittavat laitteet hierarkiasta loogisen polun alta, eikä niiden etsimiseen tarvitse käyttää ylimääräistä aikaa. Lisäksi tarkan hierarkian ansioista voit kohdistaa kunnossapitotyöt ja töiden kirjaukset laitteille. Näin kerrytät vikahistoriaa oikeaan paikkaan, eli laitetasolle. Vikahistoriaa voit myöhemmin hyödyntää esimerkiksi oikeiden huoltotoimenpiteiden määrittelyssä.

2. Saat tarkkaa tietoa laitteiden kunnossapidon kustannuksista

Voit seurata ja analysoida laitekohtaisia kustannuksia, kun kerrytät työ- ja vikahistoriaa laitetasolle. Kustannuksia analysoimalla saat käsityksen ennakkohuoltojen vaikuttavuudesta ja korvausinvestointien tarpeellisuudesta. Laitteen isotkaan ennakkohuoltokustannukset eivät aina näy korkeana luotettavuutena.

Alla olevassa kuvassa näkyy, kuinka erään laitteen kuukausittainen luotettavuus on vain noin 30 prosenttia, vaikka laitteen ennakkohuoltokustannukset ovat vuodessa n. 9000 euroa.

laitehierarkia graafi1


Tässä tapauksessa laitteen huolto-ohjelma tulisi miettiä uudelleen. On siis huollettu väärää kohdetta, tai käytössä on ollut tehoton tai väärin mitoitettu menetelmä. Laitteen ennakkohuolto-ohjelma tulisi päivittää vikavaikutus- tai juurisyyanalyysin tuloksiin pohjautuen. Laite voi myös olla elinikänsä päässä, jolloin vaadittaisiin investointi laitteen uusimiseksi.

3. Laitteiden kriittisyydet, tekniset- ja varaosatiedot ovat saatavilla

Laitehierarkian ollessa kattava voit kerätä laitekortille tärkeää tietoa, joka helpottaa jokapäiväistä kunnossapitotoimintaa:

  • Laitekohtaisen kriittisyysluokan, joka auttaa mm. kunnossapitotöiden priorisoinnissa ja huoltojen kohdistuksissa.
  • Laitteiden tekniset tiedot ja laitepiirustukset, jotka helpottavat varaosatilauksia.
  • Varaosalinkityksen avulla voit nähdä laitteen varastossa olevat varaosat ja niiden lukumäärän.

Hyvä laitehierarkia vastaa tehtaan laitekantaa

Hyvän kunnossapitojärjestelmän laitehierarkian käyttäminen on myös vaivatonta ja se sisältää kaiken kunnossapidolle tärkeän informaation.

Laitehierarkia muodostuu toimintopaikoista (kuvassa alla: tunnuksen lopussa –P) ja laitepaikoista (–L) joilla on yksilölliset tunnukset. Usein tunnus on hierarkkinen, jolloin alemman tason tunnus periytyy ylemmältä tasolta jollakin lisäyksellä. Toimintopaikat ovat kiinteitä prosessisijaintiin sidottuja objekteja ja laitepaikat ovat yksittäisiä, ns. fyysisiä laitteita. Alla oleva kuva osoittaa, kuinka looginen hierarkiapolku kulkee laitetasolle voimalaitoksissa usein käytössä olevan KKS-koodauksen (Kraftwerk-Kennzeichensystem) mukaan. Riittää, kun tiedät laitetunnuksen, niin löydät laitteen hierarkiasta.

laitehierarkia graafi2

 

Vinkit kattavan laitehierarkian rakentamiseen

1. Useimmiten on optimaalista rakentaa laitehierarkia tuotantoprosessin mukaan. Tällöin näet tuotantoketjun riippuvuuden kustakin laitteesta.

2. Käytä lisäksi riittävästi välitasoja selventämään laitehierarkiaa.

3. Sopivan hierarkiatarkkuuden voit löytää esimerkiksi kunnossapitotöiden kohdistustarpeiden mukaan.

  • Liian karkea ylätason jaottelu ei mahdollista työtilausten kohdistamista laitteelle ja näin sinun on vaikea tunnistaa missä vika on ollut.
  • Liian tarkka laitehierarkia voi johtaa tiedon vanhentumiseen jos esim. et säännöllisesti päivitä usein vaihtuvan laitteen teknisiä tietoja.

4. Saat apua kattavan laitehierarkian määrittelyyn ja rakentamiseen erilaisista prosessi- ja PI-kaavioista sekä prosessiasiantuntijoilta.

Kattavan laitehierarkian avulla ohjaat päivittäistä toimintaa tehokkaasti, saat luotettavaa tietoa kunnossapitotoiminnan vaikuttavuudesta ja kerätyn tiedon avulla tunnistat kehityskohteet.

Olemme mielellämme apunasi laitehierarkian kehityksessä!

Lisätietoa löydät mm. infopaketistamme kunnossapitojärjestelmän tehokkaasta käytöstä ja eri järjestelmävaihtoehdoista »

Juho Tuomisalo, kehitysinsinööri, Tuottavuus- ja digiratkaisut
puh. 040 124 2899, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

Blogi: Miten nostaa laitosten ympäristösuorityskykyä pieninvestoinnein?

Nordic Business Forumin innostavat esitykset kestävästä kehityksestä saivat minut miettimään, mitä konkreettista teollisuuden palveluyritys voisi tehdä asiakkaiden negatiivisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi.

Uskon, että voimme auttaa teollisuutta pääsemään omiin energiatehokkuustavoitteisiinsa tehtaiden ja laitosten käyttöä ja kunnossapitoa yhdessä kehittämällä. Ammattilaisemme näkevät asiakkaidemme prosessien toimivuuden – tai epätoimivuuden.

Pienillä tuotantolinjojen parannuksilla voidaan merkittävästi säästää energiankulutusta ja kustannuksia. Lisäksi hyvin huollettuina koneet kuluttavat vähemmän varaosia ja energiaa sekä tuottavat vähemmän hukkaa.

Olen itse ollut alalla pitkään ja nähnyt, miten ympäristötietoisuus on noussut etenkin suuremmissa teollisuusyrityksissä hyvin tärkeään rooliin.

Saamme laitoksen tuntevalta henkilöstöltä hyviä ja käytännönläheisiä parannusehdotuksia pienistä, vain vähäisen investoinnin vaativista töistä, joiden avulla laitoksen ympäristösuorituskyky paranee.

Paineilma- ja lämpövuotojen tutkiminen ja korjaaminen, tuotantotilojen lämmityksen optimointi ja hukkalämmön hyödyntäminen ovat esimerkkejä toimivista ja merkityksellisistä parannuksista.

Kun pidetään säännöllisesti huolta laitteiden voiteluaineista, vältetään laitteiden turhaa kulumista ja laiterikoista johtua seisokkeja. Sama juttu muiden prosessilaitteistojen ja -osien kanssa – säännöllinen seuranta ja huolto sekä optimaalinen käyttötapa ovat aivan avainasemassa.

On selvää, että tämän tyyppiset toimenpiteet eivät riitä laitosten ympäristötavoitteiden saavuttamiseen – mutta jokainen pienikin puro on tässä urakassa tarpeen! Kaikkein tärkeintä on kuunnella laitoksen työntekijöitä, olla avoin heidän kehitysehdotuksilleen ja varmistaa, että heillä on toimiva väylä niiden esittämiseen.

Mitä me Maintpartnerilla sitten itse olemme tehneet? Olemme sitoutuneet vähentämään omaa ja asiakkaiden luonnonvarojen, kuten energian ja raaka-aineiden, käyttöä. Omassa toiminnassamme se näkyy mm. jätteiden vähentämisenä ja kierrätyksenä, videopalaverien suosimisena ja autoilun vähentämisenä, sekä lämmityksen optimointina.

Myös EU energiatehokkuusdirektiiveineen, kiristyvät viranomaisvaatimukset ja toimialojen omat päästötasomääritykset tuovat velvoitteita laitosten ympäristösuorituskyvyn parantamiseen, ja vauhdittavat tehostamaan nykyisten prosessien ja puhdistustekniikoiden toimintaa.

Laura Kauppinen

laura.kauppinen [at] maintpartner.com

Kirjoittaja on Maintpartner Groupin Ihmiset- sekä Työkalut ja materiaalit -tukitoimintojen johtaja. HSEQ kuuluu Ihmiset-toimintoon.

Blogi: Tuotannon häiriöiden hinta

Myyntijohtajana tapaan kuukausittain kymmeniä nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita. Muutaman viime kuukauden aikana olen huomannut jonkin muuttuneen heidän ajattelutavassaan. Sen sijaan, että käyttö- ja/tai kunnossapitokustannusten säätäminen eurosentin tarkkuudella olisi se tärkein asia, painopiste onkin suurelta osin siirtynyt tuottavuuteen. Muutos johtuu ehkä parantuneesta taloudellisesta toimintaympäristöstä, johdon kehotuksesta tutkia IoT:n tuomia mahdollisuuksia tai jostain muusta, joka tapauksessa uskon vahvasti, että tämä on myönteistä kehitystä.

On hämmästyttävää, miten eri tavoin eri teollisuudenaloilla ymmärretään menetetyn tuotannon arvo. Energiateollisuudessa edistyneimmät yhtiöt tietävät tarkasti, paljonko jokainen epäkäytettävyystapahtuma on maksanut. Toisaalta yhtiöillä, joilla on laaja tuotevalikoima, saattaa olla vain epämääräinen käsitys siitä, millaisia kustannuksia tuotantohäiriöt ovat aiheuttaneet. Molemmissa tapauksissa on hyödyllistä saada lisätietoa häiriöiden syystä, niiden juurisyystä, miten häiriö olisi voitu estää ja mikä kyseisen häiriön vaikutus oikeasti oli.

Uusimmat ennustavan analytiikan työkalut auttavat analysoimaan kaikkein monimutkaisimpienkin tuotantolaitosten toimintaa ja ennustamaan häiriöt hyvissä ajoin etukäteen. Se auttaa käyttöhenkilöstöä reagoimaan epänormaaliin toimintaan ja auttaa heitä ennalta ehkäisemään tuotannon häiriöitä. Siten tuotannon menetykset ja epäkäytettävyyden aiheuttamat kustannukset voidaan vähintäänkin minimoida, ellei peräti poistaa kokonaan.

Joissakin palveluratkaisuissamme, joissa olemme yhdistäneet ennustavan analytiikan tehokkaasti organisoituun käyttöön ja kunnossapitoon, olemme saaneet vähennettyä tuotannon menetyksiä jopa 90 %. Tämä toki edellyttää käytön ja kunnossapidon henkilöstön saumatonta yhteistyötä sekä asianmukaisia johtamistyökaluja ja rakenteita, jotta voidaan taata oikeaan aikaan tehtävät korjaavat toimenpiteet. Joka tapauksessa ennustavaa analytiikkaa voidaan hyödyntää optimoimaan perinteisiä kunnossapitotoimintoja kuten ennakkohuolto-ohjelmia. Tämä lisää merkittävästi kunnossapitohenkilöstön tuottavuutta ja poistaa kriittisten laitteiden yli- tai alihuoltamisen ja sitä kautta minimoi tuotannon häiriöt.