Blogi: Olisiko kannattanut panostaa varaosahallintaan?

Tuotantopäällikön tuska alkoi kasvaa - prosessi olisi seisahduksissa vielä pitkään. Turbiinin ohjauslaakerin jäähdytysvesipumpun juoksupyörä oli vaurioitunut pahasti epäpuhtauksien takia eikä varaosaa löytynyt varastosta.

Kunnossapitäjät muistelivat, että pumpulle oli hankittu varaosapaketti, mutta varaosakirjanpito ei ollut ajan tasalla, joten varaosia oli etsitty umpimähkään tuloksetta.

Toisaalta kriittisyysluokittelu oli tekemättä, joten ei voitu olla varmoja, oliko hankittu oikeita osia.

Lopulta kunnossapito joutui tilaamaan uuden juoksupyörän valmistajalta kalliilla pikatoimituksella. 55 tuntia myöhemmin prosessi saatiin toimintakuntoon. Pelkästään vian aiheuttamat tuotannonmenetyskustannukset olivat 35 000 euroa.

Vinkit varaosahallintaan

Vara- ja kulutusosahallinnalla on merkittävä vaikutus tuotantolaitoksen toimintavarmuuteen. Varastoimalla kriittisten laitteiden vara- ja kulutusosat oikein ja hyödyntämällä tietojärjestelmää voit minimoida odottamattomien seisokkien aiheuttamat kustannukset.

  1. Hallitse varaosia tietojärjestelmän kautta, niin näet mitä osia on varastoissa ja voit määrittää hälytys- ja tilausrajat. Pyri kohdistamaan varaosat laitteille.
  2. Merkitse ja järjestä osat varastossa siten, että ne ovat nopeasti löydettävissä.
  3. Optimoi varaosavaraston arvo. Käytä kriittisyysluokittelua ja vikahistoriaa tunnistamaan varaosat joiden tulee olla varastossa. Ota huomioon myös laitevalmistajan suositukset.

Alun juttu olisi voinut mennä näinkin…

Turbiinin ohjauslaakerin jäähdytysvesipumpun juoksupyörä oli vaurioitunut odottamatta. Laitokselle oli onneksi tehty kriittisyysluokittelu, joka on määrittänyt jäähdytysvesipumpun A-kriittiseksi laitteeksi, joten sen varaosat ovat aina varastossa.

Tietojärjestelmästä nähdään, että pumpun uusi juoksupyörä on varastopaikalla A3 10. Asentaja hakee varaosan, kuittaa järjestelmään osan otetuksi varastosta, uusi tilaus uudesta juoksupyörästä lähtee automaattisesti, asentaja huoltaa pumpun ja prosessi on käynnissä kuuden tunnin pysähdyksen jälkeen. Vian aiheuttamat tuotannonmenetyskustannukset jäävät alle 4 000 euron.

Kehitysinsinöörit Juho Tuomisalo & Mika Häkkinen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Blogi: Koska käyttäjäkunnossapidossa on järkeä?

Perinteisesti tuotantolaitoksen tuotanto ja kunnossapito toimivat erillisinä organisaatioina suorittaen omia tehtäviään. Kuitenkin tehokas käynnissäpito saavutetaan vasta, kun käyttöhenkilökunta ja kunnossapitäjät tekevät saumatonta yhteistyötä häiriöttömän toiminnan, käytettävyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Parhaimmillaan raja-aidat on purettu: tehtävänkuvat ovat joustavia ja vuorovaikutus on välitöntä. Vastuu laitteiden toimintakunnosta kuuluu kaikille.

 

Mitä käyttäjäkunnossapito on?

Käyttäjäkunnossapidon merkitys on nousussa: operaattoreita vastuutetaan aiempaa enemmän koneiden kunnon ylläpitämisestä. Yksinkertaisimmat koneiden tarkastukseen, puhdistukseen, voiteluun ja säätöihin liittyvät tehtävät annetaan tuotannon tehtäväksi. Operaattorit voivat tehdä jopa pieniä korjauksia ja osienvaihtoja.

Käyttäjäkunnossapidon kohteet ja toimenpiteet on hyvä valita hyödyntäen laitemanuaaleja, vikahistoriaa ja vikavaikutusanalyysiin perustuvaa kriittisyysluokittelua.

 

Mitä käyttäjäkunnossapito vaatii?

1. Tehtaan johdon tuen. Käyttäjäkunnossapitoon siirtyminen on iso toimintatapamuutos, eikä ilman johdon määrätietoista sitoutumista käytäntöjä voida kestävästi jalkauttaa kentälle.

2. Operaattoreiden ammattitaidon laajentamista. Koulutukseen tulee varata aikaa ja resursseja.

3. Yksityiskohtaisia työohjeita. Usein kuvalliset työohjeet ovat tarpeen. Varsinkin alkuvaiheessa tehtävät on syytä pitää yksinkertaisina, jotta operaattorit saadaan sitoutettua toimintaan. Toimintaa kannattaa ohjata kunnossapito- tai toiminnanohjausjärjestelmän avulla, jolloin tiedot saadaan kunnolla talteen.

4. Asennemuutosta. Käyttäjien voi olla vaikea hyväksyä lisääntyvää vastuuta. Heidän tulee kokea laajentunut toimenkuva tärkeäksi. Siksi käyttäjäkunnossapidon havainnot, suoritukset ja palaute tulisi purkaa määrävälein yhdessä. Erityisesti positiivisen ilmapiirin ja palautteen tärkeys korostuu.

 

Käyttäjäkunnossapidon suurimmat hyödyt

  • käytettävyyden parantuminen ja odottamattomien seisokkien vähentyminen
  • siistimpi työympäristö, joka lisää työturvallisuutta ja tuottavuutta
  • tiiviimpi tuotannon ja kunnossapidon yhteistyö, mikä kohottaa yhteishenkeä ja lisää molemminpuolista osaamista
  • operaattoreiden lisääntynyt ymmärrys laitteiden toiminnasta, mikä auttaa vikojen tunnistamisessa ja parantaa vikaraportoinnin laatua
  • enemmän aikaa kunnossapidolle erikoisosaamista vaativiin tehtäviin

 

Juho Tuomisalo, kehitysinsinööri, Tuottavuus- ja digitaaliset ratkaisut
puh. 040 124 2899, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Blogi: Kuinka rakennat oikein mitoitetun ennakkohuolto-ohjelman?

 

Teollisuudessa on kaksi tyypillistä epätoivottua tilannetta ennakkohuoltojen osalta:

  1. Ennakkohuolto-ohjelma puuttuu tai on liian suppea
  2. Ennakkohuolto-ohjelma on tarpeettoman laaja

Molemmat tapaukset aiheuttavat lisääntyvää korjaavaa kunnossapitoa tärkeiden ennakkohuoltojen (1) puuttuessa tai (2) hukkuessa massaan. Jälkimmäisessä tapauksessa resurssitkaan eivät riitä parhaan tuloksen saavuttamiseen. Sen sijaan oikein mitoitetulla ennakkohuolto-ohjelmalla kunnossapidosta tulee optimaalisesti kustannustehokasta.

Mitä tulee ottaa huomioon ennakkohuolto-ohjelmaa rakennettaessa?

1. Valmistajan ohjeet ja viranomaisvaatimukset

Laitteen ennakkohuoltojen määritykseen saat apua laitevalmistajan ja -toimittajan ohjeista. Varsinkin takuuaikana ohjeista tulee pitää kiinni. Valmistajan määrittelemät huollot ovat usein erittäin kattavia, joten takuuajan loputtua onkin hyvä kriittisesti arvioida laitteelle tehtävät huoltotoimenpiteet kerääntyneen kokemustiedon ja vikahistorian pohjalta.

Lisäksi osalle laitteista on määritetty viranomaistarkastukset, jotka tulee suorittaa - esimerkiksi paineastioiden tarkastukset neljän vuoden välein.

2. Kriittisyysluokittelusta tukea

Vikavaikutusanalyysiin perustuva kriittisyysluokittelu auttaa välttämään laitteiden yli- tai alihuoltoa kohdentamalla resurssit ja toimenpiteet laitekriittisyyksien mukaan. Analyysi paljastaa laitteiden vikamuodot ja niiden vaikutukset tuotannolle ja turvallisuudelle. Tunnistat ennakkohuoltoja vaativat laitteet ja oikeat menetelmät havaittujen vikamuotojen ehkäisemiseksi.

Jokaisen ennakkohuoltotoimenpiteen tulisi ehkäistä jonkun tunnistetun vikamuodon toteutumista, ja ennakkohuollon tulisi kustantaa vähemmän kuin vian aiheuttamat kustannukset. Vikahistoriasta näet, ovatko määritetyt ennakkohuoltotoimenpiteet olleet tehokkaita.
Lisäksi kriittisyysluokittelu auttaa huoltovälien määrityksessä ja huoltojen reitityksessä.

3. Kuntoon perustuva kunnossapito optimoimassa ennakkohuoltotarpeita

Ennakkohuoltotoimenpiteet perustuvat perinteisesti kalenteriaikaan tai käyntitunteihin. Uusimmilla IoT-aikakauden menetelmillä pystytään valjastamaan automaatiojärjestelmän signaalitiedot tukemaan myös ennakkohuoltoja.

Tekoäly havaitsee signaalitasojen mahdolliset poikkeamat ja hälyttää kunnossapidon. Kunnossapito voi tällöin tilata osat ja tehdä laitteen kuntoon perustuvat ennakoivat toimenpiteet vasta, kun tarve sitä vaatii. Näin vältetään liiallista huoltoa eli vapautetaan resursseja kriittisiin töihin ja säästetään varaosakustannuksissa.

Mitä tietoja on hyvä kerätä laitteen ennakkohuolto-ohjelmaan?

  • laitteen tunnus ja nimi
  • ennakkohuoltotyön nimi
  • lyhyt työn kuvaus
  • huollon taajuus ja ensimmäinen suorituspäivä
  • huollon lisätiedot (käynnin aikana/seisokissa, huoltoon kuluva aika, resurssitarve)
  • tarvittaessa: viittaus tekniseen dokumenttiin ja varaosiin

Kun yksittäisten laitteiden ennakkohuollot on luotu, voidaan samankaltaiset työt koota sopivan pituiseksi huoltoreitiksi. Reittityöt helpottavat töiden suoritusta ja raportointia. Ota reitin töitä kootessa huomioon mm. töiden samankaltaisuus, laitteiden sijainti laitoksella ja työhön tarvittavien välineiden samankaltaisuus. Esimerkiksi seisokin vaativat työt kannattaa pitää erillään käynninaikaisista töistä, jotta reitti voidaan suorittaa loppuun yhdellä kertaa.

Tarkemmat työohjeet tulee luoda varsinkin monimutkaisimmista töistä, jotta ne suoritetaan aina samalla tavalla. Tarpeen vaatiessa luodaan kuvalliset työohjeet.

Ennakkohuolto-ohjelma on kustannustehokas, kun resurssit pystytään viivytyksettä ohjaamaan kaikkein kriittisimpiin kohteisiin, eli ei huolleta liikaa tai liian vähän, vaan ”tiedetään mitä tehdään ja miksi”. Ennakkohuolto-ohjelma ei ole koskaan valmis, joten sitä tulee jatkuvasti kehittää ja optimoida kerääntyneen kokemustiedon pohjalta.

Juho Tuomisalo, kehitysinsinööri, Tuottavuus- ja digitaaliset ratkaisut
puh. 040 124 2899, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Blogi: 4 kriittisyysluokittelun suurinta hyötyä käytännön kunnossapidossa

 

Teollisuudessa voimme törmätä tilanteeseen, jossa laitteille on kyllä tehty A/B/C-kriittisyysluokittelu, mutta sen tuloksia ei hyödynnetä systemaattisesti käytännön kunnossapitotoiminnassa.

Mitä hyötyä kriittisyysluokittelu tuo, ja kuinka se auttaa ohjaamaan päivittäistä kunnossapitoa tehokkaasti? Kuinka voit hyödyntää laitteiden kriittisyysluokkia käytännössä?

1. Pystyt priorisoimaan huoltotyöt ja resursoinnin

Rajalliset resurssit + suuri työkuorma = kiire. Kiireessä kriittisyysluokittelusta on iso hyöty, sillä näet työkuormasta heti kriittisimmät laitteet ja kunnossapitotyöt ja voit kohdentaa resurssit ensisijaisesti niihin. Tuotannon ja turvallisuuden kannalta kriittisimmät laitteet huolletaan / korjataan mahdollisimman nopeasti, vähemmän kriittiset myöhemmin.

2. Määrität oikeat ennakoivat toimenpiteet

Kriittisyyksiä luokitellessa käydään läpi laitteiden vikaantumisen aiheuttajat ja vikojen seuraukset tuotannolle ja turvallisuudelle. Ennakkohuoltotoimenpiteet osataan kohdistaa kriittisimmille laitteille välttäen yli- tai alihuoltoa. Osaat valita oikeat huoltotoimenpiteet ja huoltovälit vikojen ehkäisemiseksi.

Kunnonvalvontakohteiden valinnassa ja kriittisten signaalien tunnistamisessa kriittisyysluokittelusta on suuri apu. Esimerkiksi suuren laakerin äkillinen vikaantuminen voi aiheuttaa kuukausien odottamattoman seisokin varaosan pitkän toimitusajan vuoksi. Tällaisen osan kunnonvalvonta on tärkeää, jotta saat ajoissa tiedon alkavasta vikaantumisesta ja aikaa toimia ennen kuin laite vikaantuu.

3. Optimoit varaosavarastot

Kun tunnistat tärkeimmät vikaantuvat laitteet, tunnistat myös niiden komponentit ja varaosien toimitusajat. Kriittisimpien varaosien tunnistaminen on tärkeää, jotta tiedät, minkä osien tulisi löytyä varaosavarastosta ja voit varmistaa varaosien saatavuuden.

4. Tunnistat muut vaadittavat toimenpiteet

Kriittisyysluokittelu tunnistaa prosessin pullonkaulat ja turvallisuusriskit. Saat samalla arvokasta tietoa investointi- ja modernisointitarpeista ja tarvittavista uudelleensuunnittelukohteista. Tuloksista huomaat myös, onko kunnossapidon tai tuotannon toimintatavoissa kehitettävää, jotta laitteen luotettavuus ja käytettävyys saataisiin nousuun.

Tyypilliset kompastuskivet liittyvät toteutukseen ja käytäntöön vientiin

Suurimmat kriittisyysluokittelun kompastuskivet liittyvät sen toteutukseen ja käytäntöön vientiin. Esimerkiksi alkuperäinen RCM-metodi (Reliability-centered Maintenance) on useissa tapauksissa liian raskas ja aikaa vievä prosessi, jonka takia myös käytäntöön vienti voi jäädä vaiheeseen. On myös tapauksia, joissa on tehty kattava vikavaikutusanalyysi, mutta tuloksena ei ole saatu konkreettisia laitteiden kriittisyysluokkia, vaan on vain pystytty esittämään kehityskohteita.

Tärkeintä kriittisyysluokittelussa on, että kriittisyysanalyysin tuloksena saadaan selkeä ja perusteltu laitteiden kriittisyyksien jaottelu, jonka tulokset viedään käytäntöön.


Maintpartner hallitsee kriittisyysluokittelut

Käytämme kriittisyysluokittelun teossa kehittämäämme vikavaikutusanalyysiin (FMEA, Failure Mode and Effects Analysis) perustuvaa simulointityökalua. Keräämme lähtötiedot prosessiasiantuntijoita, vikahistoriasta ja prosessikaavioista, joiden perusteella tunnistamme laitteiden yleisimmät ja pahimmat viat vaikutuksineen.

Laitteiden kriittisyys muodostuu annetuilla lähtötiedoilla eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta:

  1. Laitteen käytettävyys (kuinka suuren osan ajasta laite on käytettävissä)
  2. Laitteen luotettavuus (onko laite vikaherkkä, keskimääräinen vikaantumisväli)
  3. Aiheuttaako laite tuotannonmenetyskustannuksia vikaantuessaan?
  4. Korjauskustannukset (korjausaika + varaosan odotusaika)
  5. Varaosan hinta
  6. Aiheuttaako laite ympäristöriskin vikaantuessaan?
  7. Aiheuttaako henkilöturvallisuusriskin vikaantuessaan?

Laskennan tuloksena määriteltävistä kriittisyyksistä noin viidennes on A-laitteita. Esitämme kriittisyydet ja kunkin kategorian tulokset taulukoina ja grafiikoina. Pystymme myös hienosäätämään kategorioiden painoarvoja asiakkaan haluamilla arvoilla.

Krittisyysluokittelu blogi simulaatiokuva 2019 05

Tarjoamme myös nopeaa, täysin tehtaan vikahistoriaan perustuvaa kriittisyysluokittelua, jonka avulla kriittisyydet saadaan päivitettyä kunnossapitojärjestelmän dataan pohjautuen.

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!

Juho Tuomisalo, kehitysinsinööri, Tuottavuus- ja digiratkaisut
puh. 040 124 2899, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.