Maintpartner mukana toteuttamassa Fingridin uutta sähköasemaa Orimattilassa

Maintpartner toimii aliurakoitsijana Fingridin Orimattilaan rakennuttamalla 110 kV sähköasemalla, jonka rakentaminen liittyy Hikiä–Orimattila-välin voimajohdon uusintaan. Pääosiltaan 1920-luvun lopulla valmistunut kantaverkon voimajohto on osa Imatralta Turkuun ulottuvaa Suomen vanhinta voimajohtoyhteyttä ja pitkälti elinkaarensa loppuvaiheessa. Uusi voimajohto sähköasemineen parantaa eteläisen Suomen pitkäaikaista huoltovarmuutta.

Toimeksiantoon kuuluu erikokoisten keskusten asentamista, kaapelointia ja niiden kytkentää kentän toimilaitteisiin. Sisätöihin valvomolla kuuluvat myös kaapelihyllyjen asennukset ja valaistuksen rakentaminen.

Maintpartnerin osalta työt alkoivat marraskuussa valvomon varustamisella ja valmistuvat huhtikuussa, jolloin kentän koestaminen voidaan aloittaa. Kaikkiaan kaapelia vedetään noin 30 kilometriä. Ulkona sitä asennetaan 180 metriä pitkään, maahan kaivettuun kanavaan, johon on ensin rakennettu kolmikerroksiset kaapelihyllyt. Ulkotöissä haasteena on ollut runsasluminen talvi.

”Olimme juuri miettineet asennusresurssin tarpeita, kun Maintpartnerilta soitettiin. Maintpartner on luotettava yhtiö ja Jarno Joutsi on tehnyt meille aiempiin projekteihin asennustöitä, joten valinta oli helppo tehdä. Asioiden sopiminen ja resurssin järjestely Mika Lallukan kanssa on ollut helppoa sekä työt Orimattilassa ovat sujuneet erittäin hyvin”, kertoo projektipäällikkö Jukka Roponen pääurakoitsijana toimivalta TMV Serviceltä.

”Kytkettäviä toimilaitteita on satakunta. Lisäksi kolmen metrin korkeudella kytketään lähes kolmekymmentä virtamuuntajaa”, kuvaa sähköasentaja Jarno Joutsi Maintpartnerilta.

Kuvat: Jarno Joutsi kytkee portin lämmitykset ja portin toiminnan käyttöön.

Jarno kytkee Fingrid2019 web

Ari Pennanen Maintpartnerilta valvoo kaapelin vetoa maahan kaivettuun kanavaan sähköaseman kytkinkentällä.

Ari kuopassa Fingrid2019 web

 

 

Kuinka valita omiin tarpeisiin paras kunnossapitojärjestelmä ja käyttää sitä tehokkaasti?

Teollisuuden kunnossapitojärjestelmät tarjoavat lukemattomia tapoja tukea laitoksen toimintaa ja kunnossapidon johtamista. Jokaisella järjestelmällä on omat vahvuutensa, ja toiselle paras ei aina ole itselle sopivin ratkaisu.

Kynnys järjestelmän vaihtamiseen saattaa olla suuri, merkitseehän se samalla melko massiivista tiedonsiirtoprojektia uuden opetteluineen. Siksi kannattaa miettiä, onko oma järjestelmä hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi:

  • Onko laitehierarkia rakennettu järjestelmään niin, että tieto jonkin laitteen lisääntyvistä vikaantumisista ja huoltokuluista on helppo nähdä?
  • Voidaanko korvausinvestoinnit ennakoida – ja perustella rahallisestikin – ajoissa?
  • Onko pääkäyttäjää, joka huolehtii, että tiedot huoltotarpeista ja kuittaukset valmiista töistä tehdään asianmukaisesti?
  • Miten paljon halutaan automatisoida työprosesseja?
  • Auttaako järjestelmä käytännössä, esimerkiksi varmistamalla, että etenkin kriittisiin laitteisiin on aina varaosia varastossa?

Jos taas on tarpeen harkita uuden järjestelmän hankintaa, millaisia vaihtoehtoja olisi tarjolla, ja mitkä toiminnot ovat omalla laitoksella tärkeimmät? Miten uuden järjestelmän käyttöönotto järjestetään tehokkaimmin?

Näihin kysymyksiin vastaa Maintpartnerin asiantuntijoiden kokoama infopaketti. Meillä on asiakaskohteidemme kautta syvä käytännön kokemus kaikista Suomessa käytetyistä kunnossapitojärjestelmistä ja niiden parhaista sovellustavoista. Keräsimme yhteen parhaat toiminnot, vinkit järjestelmän käytön tehostamiseen, ja annamme myös oman tähtiluokituksemme yleisimmille kunnossapitojärjestelmille.

Lataa kattava infopakettimme täyttämällä lomakkeelle nimesi ja yhteystietosi. Tai ota yhteyttä, jos apu kelpaa:

Kalle Jylhä, kehitysinsinööri, Maintpartner
puh. 050 572 1436, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Juuso Nurmi, myyntipäällikkö, Maintpartner
puh. 040 525 2299, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Infopaketin ovat Maintpartnerilla koostaneet pitkän linjan teollisuuden kunnossapidon kehittäjät Tommi Nyrkkö, Maija Rossi ja Kalle Jylhä sekä viestinnästä Lotta Kinnunen.

 

 

 

Mikä saa työntekijät palaamaan Maintpartnerille?

Myös Maintpartnerilta lähdetään välillä töihin muihin yrityksiin. Poikkeuksellisen moni kuitenkin palaa – ennemmin tai myöhemmin. Mikä vetää heidät takaisin?

”Maintpartnerilla työntekijöitä kuunnellaan ja annetaan heidän tehdä asioita, joissa he ovat parhaimmillaan. Työntekijöiden kuuntelemisen ja toiveiden toteuttamisen mahdollistaa runsas tehtäväkirjo,” vastaa Ilkka Rautio, joka vetää energia-alan projektitoimintaa.

”Tärkeimpinä syinä paluulle olivat mielekäs toimenkuva, työporukkana alan vahvat ammattilaiset, sekä uskottava yritys. Uskon että täällä saa myös tehtyä asioita laajasti,” kertoo puolestaan Tommi Kivimäki, joka hoitaa myyntiä ja markkinointia Länsi-Suomessa.

Maintpartnerilla monet työsuhteet itsessäänkin ovat melkoisen pitkiä, Suomessa keskimäärin yli 12-vuotisia. Uusia työntekijöitä on palkattu esimerkiksi viimeisen 12 kuukauden aikana liki kaksisataa Suomessa, sekä kuutisenkymmentä sekä Ruotsissa että Puolassa. Heistä Suomessa lähes joka toinen on kausityöntekijä, harjoittelija tai muu määräaikainen.

Ilkka Rautio tuli alun perin taloon vuoden 2016 lopussa Fortumin siirtäessä kuuden voimalaitoksen operoinnin Maintpartnerille Suomessa. Hän toimi tuolloin käynnissäpidon suunnittelijana ja operaattoreiden lomittajana Järvenpään voimalaitoksella. ”Siirtyminen oli hyvä kokemus, koska silloin huomasin Maintpartnerin laajan tehtäväkentän ja sen, että Maintpartner työskentelee hyvin lähellä käytännön asioita voimalaitoksissa, kaukolämpöverkoilla ja muissa asiakaskohteissa,” kertoo Ilkka Rautio.

Ilkka kuitenkin houkuteltiin vuodeksi muualle, jonka jälkeen hän palasi perustamaan Maintpartnerille uutta projektiliiketoimintaa voimalaitoksille. ”Yrityksessä oli tuona aikana tapahtunut suuri muutos. Nykyisin vallitsee kehittymisen ilmapiiri,” kuvaa Ilkka. Toki yleinen taloudellinenkin tilanne on nyt Suomessa parempi, mikä avaa lisää kehitysmahdollisuuksia.

Tommi puolestaan aloitti Maintpartnerilla jo vuonna 2007, vuosi yrityksen perustamisen jälkeen. Paikallis- ja aluepäällikkötehtävien jälkeen oli aika katsella maailmaa muualta – kunnes paluu Maintpartnerille koitti viime kesänä.

”Tykkään tehdä töitä erilaisten ihmisten, ja varsinkin asiakkaiden kanssa. Yksi tärkein asia on pitää asiakkaat tyytyväisenä. Heille haluan kertoa, mihin moderni kunnossapito tänä päivänä pystyy,” sanoo Tommi Kivimäki. ”Täällä on hyvässä hengessä ns. tekemisen meininki.”

Työntekijöiden tyytyväisyyttä työhönsä kuvaa myös se, että he suosittelevat työpaikkaa omille verkostoilleen. Esimerkiksi Puolassa on kesäkuun jälkeen palkattu tätä kautta neljätoista uutta työntekijää, Suomessa kymmenkunta ja Ruotsissa puolentusinaa. Onnistuneesta rekrytoinnista suosittelijana toiminut työntekijäkin saa mukavan rekrytointibonuksen.

Maintpartner hakee jatkuvasti työntekijöitä eri puolelle Suomea sekä muihin toimintamaihinsa. Huippusesonkiin huhtikuulta lokakuulle palkataan myös paljon määräaikaisia ja kesäharjoittelijoita – joista myös moni palaa seuraavanakin kesänä.

Ajankohtaiset hakumme löytyvät kotisivuiltamme kohdasta Työ Maintpartnerilla. Ensi kesäkautta varten avoimia hakemuksia aletaan tarkastella heti vuodenvaihteen jälkeen.

Tuemme jouluna WWF:n työtä jääkarhujen hyväksi

Tänä jouluna Maintpartner tukee joululahjoituksellaan WWF:n työtä jääkarhujen ja niiden ympäristön puolesta.

Kuluneen syksyn raportit ilmastonmuutoksesta (IPCC) ja luonnon monimuotoisuuden vähentymisestä (WWF:n Living Planet) kertovat ihmisen ympäristöllemme aiheuttamasta ahdingosta.

Jäämeri lämpiää kaksi kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin, ja jäiden sulaminen ajaa jääkarhuja ahtaalle. Lahjoituksemme auttaa WWF:ää jatkamaan ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua – myös jääkarhujen puolesta.

Maintpartner työskentelee päivittäin sekä asiakaskohteidemme ympäristövaikutusten että oman hiilijalanjälkemme vähentämiseksi.

WWF:n lisäksi osallistumme pääomistajamme CapManin järjestämään joulukampanjaan Tukikummien hyväksi. Suomessa on joka vuosi 65 000 nuorta vaarassa syrjäytyä perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Tukikummit kerää varoja harrastusten ja opiskelun tukemiseen näille nuorille.

Lue lisää WWF:n työstä »

 

Maintpartner avaa projektitoimipisteen Pietarsaareen

 

Teollisuuden kunnossapitoon erikoistunut Maintpartner avaa uuden toimipisteen Pietarsaaren suurteollisuusalueelle. Alholmen Industrial Parkiin sijoittuvaan toimipisteeseen rekrytoidaan parhaillaan monialaista, 15-henkistä tiimiä toimittamaan asennus- ja projektipalveluita alueen asiakkaille.

Pietarsaareen haetaan tiimipäällikön lisäksi sähkö- ja automaatioasentajia, rakennusmiehiä, LVI-asentajia sekä mekaanisen kunnossapidon asentajia ja hitsareita. He toimivat laitoksilla sekä kunnossapidossa että investointiprojekteissa. Läheisessä Kokkolan toimipisteessä on noin 120 teollisuuden ammattilaista sekä laaja konepaja varaosavarastoineen, joita hyödynnetään joustavasti myös Pietarsaaressa.

”Uskomme vahvasti Pietarsaaren alueen vetovoimaan ja AIP:n alueen teollisiin toimijoihin. Haluamme tukea heitä joustavasti monipuolista osaamista vaativissa projekteissa,” sanoo Kari Aalto, Maintpartnerin projekti-, asennus- ja suunnittelupalveluliiketoiminnan vetäjä.

”Meillä ammattitaitoista henkilökuntaa ja heidän turvallisuuttaan arvostetaan korkealle. Pidämme työntekijöiden tyytyväisyyttä tärkeänä – och vi arbetar och betjänar även på svenska”, kuvaa Kokkolan seudun palvelupäällikkö Harry Still.

Maintpartnerin projekti-, asennus- ja suunnittelupalvelut työllistävät eri puolella Suomea noin 400 henkilöä, jotka hoitavat suunnittelu- ja asennustöitä sekä investointihankkeissa että peruskunnossapidon korjauksissa ja vuosihuolloissa.

Maintpartner toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. Suomessa yrityksellä on nykyisellään yli tuhat työntekijää ja viisikymmentä päätoimipistettä.

Lisätiedot:

Kari Aalto, johtaja, projekti-, asennus- ja suunnittelupalvelut, Maintpartner
puh. 040 566 2127, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Harry Still, palvelupäällikkö, HUB Kokkola, Maintpartner
puh. 050 527 4225, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Lue, millaista meillä on työskennellä »

Katso avoimet työpaikat ja hae meille töihin »

Lue lisää projektipalveluistamme »

 

Mikä saa teollisuuden kunnossapitotiimit onnistumaan työturvallisuudessa?

Kunnossapito on yksi teollisuuden riskialttiimmista töistä, koska korjauksilla on yleensä kiire ja vastaavasta toimenpiteestä ei välttämättä ole tuoretta kokemusta. Miten loukkaantumisriskiä voidaan pienentää?

Paras tapa ehkäistä vahinkoja on jatkuva ennakointi. Se vaatii jokaiselta sitoutumista turvalliseen ja vastuulliseen työtapaan.

Maintpartnerilla on saavutettu teollisuuden keskiarvoa huomattavasti alhaisempi työtapaturmataajuus, 26 vuonna 2017. Oman ja toisten terveenä säilymisen lisäksi rahallinen palkitseminen motivoi. Maintpartnerilla jokaisella työntekijällä onkin mahdollisuus kuukausittaiseen turvallisuusbonukseen, jonka saaminen perustuu tiimin tapaturmattomuuteen ja läheltä piti -ilmoitustavoitteen täyttämiseen.

Kokkolassa kokeneemmat auttavat nuorempiaan ja viestintä on avointa

”Kokkolan suurteollisuusalueen kaikilla asiakkailla on työlupakäytäntö, jonka vaatima turvallisuusanalyysi saa jo ennalta pohtimaan työn riskit,” kertoo Petri Hautamäki Maintpartnerin yhden Kokkolan tiimin, 38-henkisen rakennus- ja LVI-tiimin onnistumisen taustoista.

Kokkolassa Maintpartnerin työnjohtaja jakaa aamulla eri asiakaskohteiden työt tiiminsä asentajille. Samalla on mahdollista antaa myös turvallisuuteen liittyvää ohjeistusta. Asentajat käyvät monella asiakkaalla töissä, eivätkä voi itse muistaa alussa kaikkea tarpeellista. Lisäksi erityisesti nuoret menevät aina tehtaalle vain kokeneemman työparin kanssa.

”Avoimesti keskusteleva ilmapiiri on tärkeä! Meillä vinkataan, mitä kannattaa ottaa missäkin työssä tai kohteessa huomioon,” kiittää Hautamäki tiimiään. Lisäksi jokainen tiimiläinen tekee itse läheltä piti -ilmoituksia Maintpartnerin helppokäyttöisellä mobiilisovelluksella.

Joensuussa henkilöstön hyvä asenne tehdä työt turvallisesti on kaiken lähtökohta

Timo Parkkonen Joensuun voimalaitoksen 23-henkisestä kunnossapitotiimistä kertoo, että turvallisuudessa on tehty pitkäjänteistä työtä. Maintpartnerin säännölliset turvallisuusaineistot ja -koulutukset ovat hyviä herättämään ajatuksia ja keskusteluja turvallisuuden parantamiseksi.

”Läheltä piti -ilmoitukset, turvavartit ja havaintokierrokset tukevat turvallista työskentelykulttuuria. Toimiva työlupakäytäntö dokumentoituine prosessierotuksineen antaa myös hyvät lähtökohdat turvalliselle työskentelylle,” kertoo Parkkonen työskentelystä laitoksella.

Leipomon kunnossapitoa pyörittää seitsenhenkinen kiinteä tiimi kellon ympäri

Kari Pyötsiä Kuusankoskelta kertoo: ”Meillä on pieni tiimi ja hyvä henki. Porukka tuntee laitoksen hyvin – itsekin aloitin täällä 16 vuotta sitten kun leipomo avattiin. Työvuorojärjestelmän saimme omasta halustamme vaihdettua pari vuotta sitten niin, että päivystysrasitusta on vähemmän ja voimme keskittyä töihin levänneinä.”

Kuusankoskella, kuten muillakin Maintpartnerin toimipaikoilla, uudet turvallisuusaineistot näkyvät myös infonäytöillä. Pyötsiä käy jatkuvasti itse asioita tiimiläisten kanssa kasvotusten läpi. Lisäksi on Messenger-ryhmä: ”Meillä on yksi mies kussakin vuorossa, joten olemme tiimin viestintää varten perustaneet oman Messenger-ryhmän. Siellä autetaan toisia, vaikka vapaalta käsin.”

Turvallinen tekeminen rakentuu Maintpartnerilla seuraavista osasista:

  1. Ennakointi on kaiken a ja o. Kun ennen työtä mietitään, mihin ollaan ryhtymässä ja miten se tehdään, iso osa riskeistä tulee jo käytyä läpi.
  2. Tottumus auttaa – kerran aloitettua hyvää tapaa on helppo jatkaa.
  3. Kampanjaluonteiset palkkiot (esim. lounas- ja kulttuurisetelit) läheltä piti -ilmoitusten tekemistä vastaan motivoivat nopeasti. Kuukausittain turvallisuusbonus on myös hyvä yllyke.
  4. Tiimihengen ja turvallisuuskulttuurin rakentaminen on paljon esimiesten vastuulla, ja heille täytyy tarjota sitä varten toimivat työkalut ja osaaminen.