Teollisuuden kunnossapito on luonteeltaan riskialtista työtä. Kun tehtaassa sattuu jotain – esimerkiksi tuotantoa häiritsevä laiterikko – tilanne tulee yleensä yllätyksenä, ja se pitää saada nopeasti kuntoon. Asentajat rientävät apuun, mutta tapahtuman kertaluonteisuus ja äkkinäisyys nostavat työn riskitasoa. Ennakoiva työturvallisuustoiminta on avain riskien pienentämiseen. Puutteet turvallisuuskulttuurissa ja -käytännöissä saattavat kostautua inhimillisinä vahinkoina.
”Kunnossapidossa tehdään usein jotain tavanomaisesta poikkeavaa tehtävää, etenkin kiireessä, mikä on yksi merkittävä syy työtapaturmien taustalla,” kertoo vakuutusyhtiö IF:n kehityspäällikkö Salla Lind-Kohvakka. Hän perehtyi teollisuuden kunnossapidon turvallisuusasioihin jo väitöskirjaa tehdessään. Tutkimustyö TTY:llä ja VTT:llä vaihtui muutama vuosi sitten käytännönläheisempään työhön Ifin Suurasiakkaat-yksikön riskienhallintapalveluissa.
Kunnossapidossa tehdään ensin purkavat työvaiheet, joissa on omat riskinsä. Sitten seuraa itse korjaustyö omine riskeineen, ja jälleen kokoonpano uusine riskeineen. ”Vakavien tapaturmien taustalla on usein äkillisiä tilanteita esimerkiksi tuotantolinjan tukkeuduttua tai koneen lakattua toimimasta,” kuvaa Lind-Kohvakka.
Työtapaturmavakuuttajat kuten If tarjoavat asiakkailleen riskienhallintapalveluita. Ne ovat esimerkiksi johdon konsultointia, auditointeja ja havaintokierroksia. ”Eniten palveluita hyödyntävät keskisuuret ja suurehkot yritykset,” kertoo Lind-Kohvakka.
Pitkäjänteinen turvallisuustyö pienentää riskejä
Miten loukkaantumisia voi sitten vähentää? ”Liikkeelle pitää lähteä riskienarvioinneista, joissa fokuksen pitää olla oikea – ei liian pieni eikä suuri. Erityisesti kunnossapidossa tulee huomioida sekä työtehtävään että työympäristöön ja -olosuhteisiin liittyvät vaarat kattavasti. Vaarojen tunnistaminen ja riskienarviointi ei lopu koskaan,” painottaa Lind-Kohvakka.
Hänen asiakasyrityksistään teollisuuden käyttö- ja kunnossapitopalveluita tarjoava Maintpartner on onnistunut määrätietoisella turvallisuustyöllä laskemaan työtapaturmien määrän erittäin alhaiselle tasolle. ”Maintpartnerilla oma rima turvallisuudessa on laitettu tavallista ylemmäs, ja pidetty siellä niissäkin tapauksissa, joissa asiakkaan oma vaatimustaso olisi Maintpartnerin rimaa alempana,” summaa Lind-Kohvakka.
”Meillä on Suomessa yli tuhat teollisuuden käyttö- ja kunnossapitotyötä tekevää työntekijää, ja haluamme pitää heistä hyvää huolta,” kertoo Maintpartnerin HSEQ-asioista vastaava Saija Pottala. HSEQ-kokonaisuus sisältää työterveyden ja -turvallisuuden lisäksi ympäristö- ja laatuasiat. Yrityksessä on alusta asti tehty systemaattista työtä turvallisuuden kehittämiseksi, mutta tällä vuosikymmenellä siihen on todella panostettu – se on myös sisällytetty yrityksen strategiaan.
Tulosta on syntynyt: Esimerkiksi yrityksen ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena 2007 sattui kymmeniä loukkaantumisia, mikä tarkoitti tuolloin 21 työtapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Tämän vuoden vastaavat luvut ovat nyt seitsemän poissaoloon johtanutta tapaturmaa, 3 per miljoona työtuntia.
Käytännön työtä turvallisuuden parantamiseksi riittää
Maintpartnerilla toimenpiteitä on tehty, ja tehdään yhä valtavasti, alkaen riskien arvioinneista ja riskikohtien minimoinnista esimerkiksi havaintokierrosten, työergonomian ja suojainten avulla. Ennen jokaista työtehtävää on käytävä sen mahdolliset vaarakohdat ennakoivasti läpi. Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan huolella ja niistä saadut opit jaetaan koko henkilöstön kesken.
Työturvallisuus alkaa usein yksilöstä, minkä takia oikean turvallisuusasenteen omaksuminen on onnistumisen edellytys. Jokaisessa Maintpartnerin toimipisteessä on omat turvallisuusvaatimuksensa ja -perehdytyksensä, joista vastaa oma lähiesimies. Uudet työntekijät perehdytetään ja sitoutetaan turvallisuuskulttuuriin sekä paikan päällä että Maintpartnerin yhteisessä verkko-oppimisympäristössä, jonka läpikäynti kuuluu perehdytykseen.
Parikymmentä vuotta asennustyötä teollisuudessa tehnyt Jouko Ryytty kertoo, että viimeisen vuosikymmenen aikana turvallisuusasenteissa on näkynyt selvä muutos. ”Asiaa on rummutettu niin paljon, että ihmiset ovat tulleet valppaammiksi,” hän kuvaa.
Kokemus opettaa asentajatkin varovaisemmiksi
Ryytyn lähipiirissä on vuosien mittaan tapahtunut vain yksi vakava työtapaturma laikkaleikkurin rikkoonnuttua ja teränpalan tehtyä työntekijän kaulaan ison haavan. ”Sen jälkeen olen kieltämättä aina vähän miettinyt, kun laikkaa on pitänyt käyttää.” Ikävä, mutta toimiva motivaattori ovat siis muille sattuneet haverit: ne viimeistään saavat aikaan halun parantaa asioita.
Muuten Ryytyn vuosien kuluessa todistamat vahingot ovat olleet lähinnä sormien puristuksiin jäämisiä tai pään kolhaisuja ahtaissa paikoissa – ”tapauksia, joista on selvitty laastarilla,” kuten Ryytty sanoo. Vieras paikka aina erityinen riski, kun ei olla tutuissa tiloissa.
Ryytty näkee työsuojelun menneen uransa alkuajoista hyvin paljon eteenpäin niin Maintpartnerilla kuin muualla. Vielä vuosikymmen sitten ilmeni jonkin verran muutosvastarintaa ja turvallisuustyön vähättelyä, mutta koska asia pysyy näkyvästi esillä sekä omassa että asiakasyrityksissä, asenteet ovat muuttuneet ja turvallisuudesta on tullut normi.
”Kukaan ei tahallaan kolhi työmaalla,” painottaa Ryytty.
KTM Jyrki Paappa on nimitetty Maintpartner Group Oy:n talousjohtajaksi (CFO) 1.1.2018 alkaen. Viime vuosina Paappa on oman yrityksensä kautta konsultoinut yrityksiä taloushallinnon kehittämisessä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Raisio Oyj:n talousjohtajana.